IHMEen ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen yhdessä tuottamien IHME-pajojen ohjaajina toimivat taiteilijat, mutta tekijöitä ovat nuoret itse. Nuoret ovat myös saaneet projektinsa esille joko tilapäisemmin kaupunkitilaan tai pysyvämmin paikkoihin, joissa teoksiin voi käydä tutustumassa vielä projektien jo päätyttyä.
Otto Karvosen ohjauksessa tehdyt ”liikennemerkit” kiinnitettiin pariksi kuukaudeksi valaisinpylväisiin, ja Kari Cavénin esinetunnistuspajojen tulokset kävivät kierroksella kolmessa museossa. Tällä hetkellä pysyvästi esillä ovat Sasha Huberin IHME Re-Action -pajoissa talvella 2014 valmistunut kollaasi ja tänä vuonna Eero Yli-Vakkurin Mitä kuuluu+ -radiotyöpajoissa syntynyt ääniopas.
Sasha Huberin IHME Re-Action: ”We are here”
”We are here” lukee levylle niitatussa tekstissä. Tekstin ”me” viittaa nuoriin, joiden brodeeratut kasvokuvat kehystävät julistusta. Pohjois-Haagan asemalla esillä oleva teos on jälki kohtaamisista vuoden 2014 tammi-helmikuulta, jolloin taiteilija Sasha Huberin IHME Re-Action -työpajat toivat yhteen alueen nuoria. Kannelmäen nuorisotalolla järjestetyissä niittaus- ja brodeerauspajoissa nuoret tutustuivat paitsi uusiin tekniikoihin myös toisiinsa.
Työpajojen alkaessa IHMEen tilausteoksen, Yael Bartanan True Finn – tosi suomalainen -elokuvan, kuvaukset olivat juuri päättyneet. Teoksessaan Bartana kutsui eritaustaisia suomalaisia ottamaan kansallisen identiteetin uudelleen käsittelyyn. Identiteettiin liittyvät kysymykset ovat kiinnostaneet pitkään myös Huberia. Työpajoissa hän halusi tarjota nuorille mahdollisuuden tehdä jotain yhdessä. ”On tärkeää, että ihmiset voivat tutustua kasvokkain”, Huber toteaa.
Työpajat toteutuivat osana osallistavan budjetoinnin RuutiBudjetti-hanketta, jossa nuoret saivat itse päättää vapaa-ajan toimintaan varattujen varojen käytöstä. ”Haaga-Kaarelan alueen nuoret toivoivat muun muassa asemanseudun viihtyvyyden parantamista sekä nuorten taiteen tuomista osaksi kaupunkikuvaa”, kertoo kulttuurisesta nuorisotyöstä nuorisoasiainkeskuksella vastaava Ulla Laurio.
Nuorten IHME Re-Action -pajoissa toteuttama teos on pysyvästi esillä Pohjois-Haagan juna-asemalla. Katso Sasha Huberin esittely projektista täällä ja nuorten tekemä dokumentaatio projektista täältä!
Eero Yli-Vakkurin Mitä kuuluu+
Tänä talvena taiteilija Eero Yli-Vakkurin Mitä kuuluu+ -radiotyöpajassa kerättiin itähelsinkiläisten maahanmuuttajaperheiden muistoja lähtökaupunkiensa äänistä ja rinnastettiin niitä nykyiseen asuinalueen äänimaisemaan. Mukana oli sekä nuoria että heidän vanhempiaan. Haastatteluiden ja nauhoitusten pohjalta syntyi ääniopas tulevaisuuden Helsinkiin.
Projektin lähtökohtana oli jälleen IHME-teos. Kateřina Šedán teos toi katusoittajat Helsingin raitiovaunuihin, mikä sai Yli-Vakkurin pohtimaan julkista tilaa ääniympäristönä. ”Kaupunki on visuaalisesti kontrolloitu, omia kuvia tai tekstejä on vaikea saada näkyviin. Äänimaisema on kuitenkin sellaista jaettua tilaa, johon kaikki kaupunkilaiset voivat vaikuttaa”, Yli-Vakkuri taustoittaa.
”Kun kertoo, mitä kuulee päivän aikana, huomaamatta tulee valottaneeksi intiimejä elämänalueita”, hän jatkaa. Yli-Vakkuri onkin tyytyväinen siihen, että työryhmään palkattiin räppäri Bizzyiaminakin tunnettu Hassan Maikal. Itsekin Kontulassa kasvanut Maikal toimi paitsi apuna äänityksissä ja haastatteluissa myös ”kulttuuritulkkina” taiteilijan ja haastateltavien välillä. ”Kun nuori toimii toisten nuorten kanssa tulokset ovat parempia kuin ilman vertaistoimijaa. Maikalin opastamana työryhmä myös vieraili esimerkiksi somalialaisyhteisön teehuoneissa Puhoksen ostarilla”, Yli-Vakkuri kertoo. ”Vaikka olin lukenut, että Itä-Helsingissä on iso somalialaistaustaisten yhteisö, vasta vierailemalla teehuoneissa sai tuntumaa siihen, minkälaista kulttuuria Helsinkiin on syntymässä. Meidät vastaanotettiin hyvin, ja myös projektin tuottaja Jonna Kalliomäki oli tervetullut.”
”Muistan 90-luvulta sellaiset mustavalkoiset tarrat ’Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia’, joita liimattiin reppuihin ja pulpetteihin. Tarroilla kuitattiin orastavan monikulttuurisuuden muodostamat jännitteet. Välttämällä asioiden käsittelyä luotiin vaikutelma, että olisi jotenkin maailmankansalainen. Tosiasiassa toisten kehot ja näkemykset tuli sivuutettua”, Yli-Vakkuri toteaa.
Nyt haastattelut avasivat uusia näkökulmia muun muassa kaupunkikulttuuriin. ”Hewidan kertomus kairolaisista ruuan kotiinkuljetuspalveluista jäi mieleen”, taiteilija kertoo. ”Kairossa maatiloilta saa aamuisin maitoa ja leipää tilauspalveluna, ja päivällä talkkarit tekevät ruokatoimituksia asukkaille. 4000 vuotta vanha ruokakulttuuri on paljon nyky-Helsinkiä edellä ja asettaa kotiinkuljetus-start upit ja lähiruokapiirit juurevaan mittakaavaan.”
Mitä kuuluu+ -ääniopasteen voi käydä kuuntelemassa Itäkeskuksen Kipinässä ja Kallahden nuorisotalolla talojen aukioloaikojen puitteissa. Eero Yli-Vakkurin esittely projektista on katsottavissa IHMEen YouTube-kanavalla. Taiteilijan ja Maikalin vierailu Radio Helsingin Itä kuuluu -ohjelmassa ja otteita ääniopasteesta on kuultavissa täällä.
Yli-Vakkurin rinnakkaisen Kutsu-projektin lähtökohtana on rukouskutsu osana kaupunkiäänimaisemaa. Projektista voi lukea lisää täältä.
IHMEen ja nuorisoasiankeskuksen kumppanuusprojektit ovat osa IHME-koulua, joka käsittää festivaalin taidekasvatusohjelman: pitkäkestoiset kumppanuusprojektit, kouluvierailut IHME-teoksella, IHME-tehtävät, opettajien Meidän IHME -tilaisuuden sekä tapahtuma-aikaisen työpajatoiminnan.
The post IHME-pajat: Nuorten projektit esille appeared first on IHME.