IHME-nykytaidefestivaali ja Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaine järjestävät huhti–toukokuussa kurssin julkisesta taiteesta ja tämän vuoden IHME-teoksen teemoista. Julkinen taide tänään – tapaus IHME, Håkansson ja poliittinen ekologinen -kurssilla tutustutaan IHME-nykytaidefestivaalin tuotantoihin 2009–2018, julkisen taiteen kuratoinnin ja tuottamisen haasteisiin ja syvennytään tarkemmin vuoden 2018 teokseen, Henrik Håkanssonin THE BEETLE -elokuvaan, ja sen teemaan. Kurssi on tarkoitettu Helsingin yliopiston Kulttuuriperinnön maisteriohjelman opiskelijoille.
Taide antaa halavasepikälle äänen
Kurssin teoreettinen viitekehys on poliittinen ekologia, jossa tutkitaan yhteiskuntien ja luonnonympäristöjen välistä vuorovaikutusta ja niihin liittyviä kiistoja, valtasuhteita ja politiikkaa.
”Håkanssonin IHME-teos ei ainoastaan esitä uhanlaista halavasepikkä-kuoriaista vaan antaa tälle lajille äänen elokuvassa, jossa huomio tarkentuu eläimen elinpiiriin ja toimintaan. Poliittinen ekologia on siten paitsi lainsäädännön myös esimerkiksi taiteen kautta läsnä kaikessa ympäristöämme koskevassa päätöksenteossa”, kertoo kurssia vetävä Taideyliopiston Kuvataideakatemian nykytaiteen tutkimuksen professori Hanna Johansson, joka on toiminut pitkään myös IHMEen taustalla sekä festivaalin asiantuntijatyöryhmässä että sen taustaorganisaatio Taidesäätiö Pro Arten hallituksessa.
Johansson viittaa noin 30 hehtaarin suojeltuun alueeseen Vantaan Myyrmäessä, jossa Håkanssonin elokuvassa esiintyvä kuoriainen elää. Kuivuneen joenuoman suojelupäätöksestä hyötyvät halavasepiköiden lisäksi alueen muut harvinaiset lajit, mutta myös ihminen, sillä Vantaan kaupunki käyttää samaista joenuomaa hulevesialueenaan.
Taiteen ja ekologian rajankäyntiä Suomessa
”Suomessa ehkä tunnetuin tapaus, missä taide ajautui tekemään politiikka, lienee Jussi Heikkilän huuhkajan sulista koostuva taideteos Anonyymi (1998), joka lajin uhanalaisuuden vuoksi pysäytti koko näyttelyn Yhdysvaltojen tulliin. Huuhkajan sulista tuli poliittinen toimija”, Johansson kertoo.
”Kyseinen Marketta Seppälän ja Linda Weintraubin vuonna 1998 Porin taidemuseoon kuratoima Animal.Anima.Animus -näyttely oli todellinen edelläkävijä. Se nosti jo kaksikymmentä vuotta sitten esiin näitä samoja kysymyksiä kulttuurisesta esineellistämisestä, eläinten oikeuksista ja lajisorrosta kuin THE BEETLE”, kurssin toinen luennoitsija, IHMEen toiminnanjohtaja Paula Toppila jatkaa. ”Kuraattorin työhön liittyy aina monipuolinen taustatyö, ja jos teokseen liittyy toimia julkisessa tilassa kuten IHME-teosten kohdalla tai jos tuotannossa on mukana eläimiä kuten THE BEETLE -elokuvassa, taustatyötä tehdään lähes poikkeuksetta myös lainsäädännöstä. Myös tätä tuotannollista näkökulmaa tarkastellaan kurssilla.”
Vierailevana luennoitsijana Cary Wolfe
Osana kurssia toteutuu myös yhdysvaltalaisen professori Cary Wolfen vierailuluento, joka syventää teoreettista näkökulmaa poliittiseen ekologiaan. Wolfe tunnetaan posthumanismia, bioetiikkaa ja biopolitiikkaa käsittelevästä tutkimuksestaan. Tunnetuimassa teoksessaan What is Posthumanism? (2009) hän hahmottelee teoreettista ja filosofista pohjaa, jolta määritellä uudelleen ihmiskunnan paikkaa muiden lajien joukossa. Wolfe on Rice Universityn englannin kielen professori ja johtaa kriittisen ja kulttuuriteorian keskusta Houstonissa, Texasissa. ”Yhteistyö Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen kanssa mahdollistaa vierailulennon vieraallemme sopivana ajankohtana, ja luennon teoreettinen näkökulma täydentää hienosti festivaaliohjelmaamme”, iloitsee Toppila.
Cary Wolfen luento toteutuu torstaina 17.5 Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineessa. Tarkempi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Festivaaliohjelma kokonaisuudessaan julkistetaan 21.3.
Lue lisää kurssista (Helsingin yliopiston Kulttuuriperinnön maisteriohjelman opiskelijoille) >
Lue lisää Henrik Håkanssonista ja IHME-teoksesta >
The post Yliopistoyhteistyö: kurssi poliittisesta ekologiasta appeared first on IHME.